Fredrik Pacius syntyi Hampurissa 19.3.1809. Hänen isänsä oli viinikauppias Johann Conrad Ludwig Pacius, äiti Maria Margaretha Schumacher. Perimätiedon mukaan suku on haarautunut Pazzeista, vanhasta italialaisesta pankkiiri- ja kauppiassuvusta. Firenzessä on nähtävillä Palazzo Pazzi, 1500-luvulla rakennettu palatsi.


Fredrik Paciuksen piirtämä omakuva
12-vuotiaana. Lähde: Museovirasto.
Suurempi kuva+

Lempinimen "Fritz" saanut poika osoitti varhain kiinnostusta musiikkiin, jota harrastettiin perhepiirissä mm. kvartettisoiton muodossa. Hän oli myös hyvä piirtäjä ja tanssija, ja hän oli kiinnostunut kielistä.

Isä tahtoi pojastaan liikemiehen, mutta Pacius oli kiinnostuneempi musiikista. Isänsä ja hampurilaisen muusikko Methfesselin suostumuksella Pacius matkusti Kasseliin, jossa hän 1824-26 opiskeli sävellystä ja viulunsoittoa Louis Spohrin (1784-1859) ja musiikin teoriaa Mauritz Hauptmannin (1792-1868) johdolla. Spohr oli aikansa merkittävimpiä säveltäjiä ja viulisteja, ja Pacius muisteli aina jatkossa suurella kiitollisuudella saamaansa opetusta. Spohrin musiikki toi hänelle aina mieleen "nuoruuden onnelliset päivät".


Louis Spohr (1784-1859), Paciuksen opettaja.
Suurempi kuva+

Pacius sävelsi ensimmäiset teoksensa teini-ikäisenä, ja hampurilainen kustantaja julkaisi hänen yksinlaulujaan jo hänen opiskeluaikanaan. Pacius pyrki kuitenkin aluksi luomaan uraa viulistina. Hän piti ensikonserttinsa Hampurissa ja teki laajan konserttikiertueen Pohjois-Saksassa vuosina 1826-28. Eräässä konsertissa Stralsundissa hän tapasi Tukholman Harmonisen Seuran jäsenen, joka taivutti hänet tulemaan Tukholman hovikapelliin ensiviulistiksi. Pacius otti tehtävän vastaan. Tukholmassa hän ei kuitenkaan viihtynyt kovinkaan hyvin, ja hän ryhtyi etsimään työtä muualta.

Pacius harkitsi aluksi muuttoa Uppsalaan, jossa etsittiin yliopiston musiikkijohtajan virkaa. Kun hän sai tietää vastaavan viran olevan vapautunut Helsingissä, hän lähetti sinne anomuksensa. Se hyväksyttiin keväällä 1834. Pacius matkusti Suomeen alkuvuodesta 1835. Matka meren yli oikukkaassa ja jääkylmässä talvisäässä oli suorastaan hengenvaarallinen, sillä se toteutui kannettomalla postialuksella. Osa matkasta sujui jalkaisin jäällä.


Näkymä Senaatintorilta vuodelta 1851. Lähde Kansalliskirjasto.
Suurempi kuva+

Lue lisää aiheesta verkosta:
Pazzin-suku (englanniksi)
Louis Spohr
Englannin Spohr-seura (englanniksi)